Taaperon Joulukalenteri // Mammailua

Joulu on taas, joulu on taas...! Aivan pian. Ja sepä tällaista jouluihmistä ilahduttaa! Oon jo vuosia odottanut sitä, että on oma lapsi ja saa alkaa kehittää niitä oman perheen joulunajan perinteitä. Joulu alkaa hiipiä meille jo marraskuun alkupuolella: talvivaloja ja koristeita alkaa pikku hiljaa ilmestyä kotiin, glögiä lämmitetään harva se ilta ja Anna's Pepparkakor -paketti tyhjenee pikku hiljaa.  En itseasiassa edes hirveästi välitä piparkakuista tai kekseistä yleensäkään, mutta kyllä niitä muutama tulee glögin kanssa syötyä joka vuosi - ihan fiiliksen vuoksi. Tuikkupaketteja on kulunut tänä syksynä ennätyksellinen määrä, ja meidän taapero usein pyytääkin, että kynttilät sytytetään ruokapöytään, kun syödään. "Tynttä! Tyntti!"

Kun olin pieni, meidän äiti teki meille itse joulukalenterin. Meitä lapsia oli kolme, joten taskuun sai kurkata joka kolmas päivä. Äiti oli piilottanut sinne välillä herkkuja, välillä pieniä lahjoja, kuten tarroja, uusia hiusjuttuja ynnä muita tyttöjen juttuja. Voi että sitä omaa vuoroa odotettiin. Se oli ihanaa!


Tänä vuonna saan toteuttaa vuosia haaveena olleen jutun, nimittäin ekan joulukalenterin omalle lapselleni! Eipä mulla mitään erityistä suunnitelmaa sen suhteen ole ollut, mutta kyllä mulla on visio siitä, miten lapsi odottaa sen avaamista aamuisin, ihmettelee, ihailee ja jännittää. Meillä on nyt suuressa suosiossa muutenkin kukkuu-leikit, piiloleikit ja taikurileikit eli äiti pistää lelun nyrkkiin, puhaltaa ja se katoaa! Wow! Ja sitten taapero nostaa kädet sivuille ja ihmettelee huuli pyöreänä, että "Ei noo!" (Ei oo!). Luulen siis, että aika on tänä vuonna kypsä joulukalenteriin. Sain anopiltani pari itse täytettävää kalenteria, joista toisen taskullisen version aion täyttää taaperoystävällisillä jutuilla ja toisen miehelleni pienillä herkuilla ja muilla ylläreillä. 

Millä olen kalenterin sitten täyttänyt? No, ensinnäkin, eihän sitä ole vielä kokonaan täytetty! En ole niitä äitejä, jolla on joulukortit ajoissa tilattu ja kalenterit tehtynä. Kalenteriin tulee tänä vuonna pieniä herkkuja, kuten naksuja, pieniä rusinapaketteja, taaperon välipalapatukoita, tuoreita hedelmiä, ja joulukortteja, joihin olen kirjoittanut lasten joululoruja. Hakusessa on vielä jokin tonttukoriste, sillä poikani on tontuista innostunut ja hokeekin niitä näkiessään "Tonttu! tonttu!". Jouluaaton luukkuun haluaisin löytää pienen paloautolelun, sillä "Piipaa!" on täällä kova sana.




Lopuksi vielä yksi kalenterissa olevista loruista:

Mitä kertoo mulle tonttu?
Pipari tuo joulun. 
Kynttilä tuo joulun. 
Himmeli tuo joulun. 
Mitä muuta kertoi tonttu?
Antoi ajatuksen uuden, 
kertoi joulun salaisuuden:
Rakkaus tuo joulun.
Näin kertoi tonttu. 



 Onko teillä joulukalenteriperinne? 


Ei kommentteja