Viikon Positiiviset


Joitain vuosia sitten eräs jokailtainen tapani oli kirjoittaa päiväkirjaan päivän positiiviset, mutta tässä vuosien varrella ja kiireiden myötä se on jäänyt pois. Se oli mielestäni ihana tapa, ja niihin listoihin on hauska palata näin jälkikäteen. Välillä niissä on niin inside-läppää, etten enää kyllä itsekään saa kiinni, mistä oli kyse. Tavatessani mieheni listoihin alkoi ilmestyä hänen nimensä päivittäin - välillä kahteen kertaan. Niistä myös näkyy, miten eri elämäntilannetta elin: saatoin esimerkiksi muutamana päivänä putkeen jutella ystävän kanssa puhelimessa kolme-neljä tuntia putkeen. Siihen en ihan enää ehdi! 

Huonoinakin päivinä keksi aina jotain, mikä oli ollut kivaa, onnistunutta tai hyvää. Ja jollain tavalla niitä ylös kirjoittaessa hyvä fiilis alkaa kumuloitua ja mieli ehkä vähän kohenee. Sitä myös tulee kiinnittäneeksi huomiota siihen, mitä siunauksia elämässä on - monia asioita pidämme vallan itsestäänselvyyksinä.

Tuon tavan haluan kyllä ottaa takaisin. Olen nähnyt kirjakaupoissa viiden vuoden kalentereita, joiden ideana on päivittäin kirjata muutaman rivin verran tekstiä kuluneesta päivästä. Sellaisen kalenterin voisin hankkia! Mutta nyt aloitan siitä, että kirjoitan joitain tämän viikon positiivisia juttuja. 

Viikon Positiiviset

♥ Rauhalliset, omat hetket kahvilassa niin aamuina, kun poikani on tunnin verran puistoilemassa. 

♥ Muskari ja ystävän kanssa kahvittelu (vai pitäisikö sanoa pullailu, sillä pääpaino taitaa olla pullassa. Siinä missä moni muu herkkulakkoilee joulun jälkeen oli minulla ja kaverilla pullavajarit, koska ei oltu päästy syömään muskaripullaa yli kuukauteen!).

♥ Äiti-lapsi-piiri ja yhteys muihin äiteihin. 

♥ Hyvät Netflix-sarjat. 

♥ Human -dokkari. Ehdoton suositus, katso täältä

♥ Kevään lupaus ilmassa: vaaleanpunainen taivas, lirkuttelevat linnut ja tietynlainen lempeä tunne ilmassa. 

♥ Ystävät, joille voit kertoa kaiken, ja jotka välittävät.

♥ Tulppaanit ja neilikat. Ostin itselleni neilikkakimpun tällä viikolla. Ihan vaan koska halusin hemmotella itseäni. 

♥ Aivan järkyttävät pyykkivuoret on selätetty -tosin uudet odottavat jo. 

♥ Maailman suloisin lapseni, joka sanoo ainakin sata kertaa päivässä "Äiiiiii-tiiiii!" ja nyt myös "Ish!" eli isi, puhuu jo kolmen sanan lauseita, rakastaa tanssia (ja tykkää tanssia punaiset kurahanskat kädessään...seuraava MJ?) ja joka herättää mut välillä aamuisin ainakin KYMMENELLÄ suukolla. Olen umpirakastunut. 

♥ Häivähdys kyllä kaikki järjestyy -tunteesta stressinkin keskellä. 

♥ Kutsu rakkaan ystävän baby showereihin.

♥ Perjantain dinneri rakkaan ystävän kanssa intialaisessa ravintolassa. Parasta.

♥ Ystävän kanssa istuminen kahvilassa samalla kun meidän pienet tuhisee vieressä. 


♥ Tuliset kanawingsit rapsakoina.

♥ Kiivit! Ne on tällä hetkellä t ä y d e l l i s i ä!

♥ Ihana seikkailuviikonloppu perheen kanssa: ulkoilmaa, ulkoilua, retkeilyä, grillaamista.

♥ Kaikenlainen kiva puuhastelu meidän pikkumiehen kanssa: taiteilua, pilkkimistä, leikkejä ja tanssia. 

♥ Isovanhemmat, jotka ottivat innostuneina minimiehen kylään iltapäivällä. Saan hetken tehdä omia juttuja JA aion myös siivota ainakin vessan! Oma aika on omaa aikaa, vaikka kädessä olisikin vessaharja!

♥ Ääniviestittely ystävän kanssa, jonka ääntä en ole kuullut vuosiin. Hänen kanssaan jatketaan aina siihen, mihin viimeksi jäätiin. Sellainen ystävyys on kyllä kultaa!


Millainen viikko sinulla on ollut? 

4 kommenttia

  1. Ihana postaus! <3 Huomasin itekin alkuviikosta, kuinka ilmassa alkaa olla jo pieniä kevään merkkejä! Ihanaa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kira! Kiitos kommentista :) No niinpä! Siitä saa kyllä ihan mielettömästi energiaa ja jotenkin tulee taas toiveikkaampi olo! Kaamos on selätetty, nyt on kaikki ihanat jutut taas eessä! <3

      Poista
  2. Positiivisten juttujen kirjaaminen muistiin - tai edes käyminen läpi ääneen tai ihan vain omassa päässä joka päivän tai viikon tai vaikkapa vain kuukaudenkin päätteeksi - tekee kyllä tosi hyvää. Itse surkeimpina masennusaikoinani listasin iltaisin mielessäni aina vähintään kolme juttua, joista olin kiitollinen (jos vain jaksoin), ja se antoi kyllä monesti voimia jaksaa yön yli ja seuraavaan aamuun. :')

    Varpuslintu / viikarivartti.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista Varpuslintu! Ja samaistun sun kokemukseen kyllä ihan täysin. Itsekin masennuksen sairastaneena muistan, miten niihin pieniin hyviin juttuihin tarrautuminen kantoi päivästä seuraavaan. Aina se ei ollut helppoa, mutta onneksi se on nyt takana päin. Silti sitä huomaa tarvitsevansa vähän oman asenteen ravistelua aika ajoin, etenkin stressin ja kaamoksen keskellä! <3 Kiitos, kun jaat! <3

      Poista