10 Rohkaisevaa Ajatusta Kehonmuutosahdistukseen

Raskaus - niin siunattu tila kuin onkin - tuo mukanaan myös monia ei niin kivoja asioita. Suuri osa naisista kokee ainakin jonkin verran haastavana raskauden aiheuttamat kehonmuutokset. Toki on niitä naisia, jotka eivät koskaan elämässään ole tunteneet itseään niin uhkeaksi, kauniiksi ja säteileväksi kuin raskaana ollessaan, mutta minä en ainakaan ole yksi heistä. 

Viime raskauden puolessa välissä minulle iski ahdistus raskauden aiheuttamista kehonmuutoksista - erityisesti painonnoususta. Toisen kolmanneksen aikana paino alkaa suurella osalla nousta ja minua ahdisti käydä vaa'alla ja nähdä aina vaan korkeammat luvut. Tiesin, että painonnousu kuuluu asiaan ja on hyväkin juttu, mutta mielessä myllersi kysymyksiä: Miten paljon painoa oikein ehtii kertyä raskauden aikana? Mitä jos se jatkaa aina vaan nousuaan tätä tahtia? Mitä jos en ikinä palaa entisiin mittoihini? Oma ulkonäkö ahdisti, enkä olisi halunnut punnita itseäni lainkaan. 

Vaa'alla käyminen tuntui muutenkin vaikealta, sillä toivuttuani syömishäiriöstä olin heivannut vaa'an metikköön ja lopettanut painon tarkkailemisen. Sen jälkeen, kun käy vaa'alla aamuin, päivin ja illoin muutaman vuoden ajan alkaa saada siitä hommasta tarpeekseen. Jotenkin itseni punnitseminen tuntui - ja tuntuu edelleen - jollain tavalla ahdistavalta asialta. Niin kauan elämässäni niillä numeroilla oli ratkaiseva rooli arvoni ja kauneuteni määrittämisessä. 

Neuvolan vanhanaikaisella vaa'alla käyminen ahdisti, etenkin kun se piti tehdä hoitajan, mieheni ja joskus opiskelijan edessä. Olen lapsuudesta asti inhonnut sitä, kun koulun terveydenhoitaja siirteli niitä metallisia juttuja edestakaisin vanhanaikaisella vaa'alla ja minä ahdistuneena odotin, mikä tuomio olisi. Jälkeenpäin ajateltuna en ymmärrä, miksi en heti kertonut neuvolassa, että koen tämän ahdistavaksi. Ehkä siksi, että minua hävetti sanoa se ääneen? Tai ehkä siksi, että niin kovin toivoin, että punnitseminen ei enää ahdistaisi minua? Yhtä kaikki, lopulta raskauden puolessa välissä sain kyyneleet silmissä kakistettua suustani neuvolatädilleni, että minua ahdistaa. Olisinpa sanonut sen aiemmin. Sain kuulla, että suuri osa tekee painonseurannan ihan itse kotona, ja niin sain minäkin tehdä jatkossa. Kylläpä helpotti, kun sai sanottua asian ääneen. Puhuminen auttoi muutenkin: Sain vastakaikua tunteilleni monilta.

Nyt alan taas olla puolessa välissä raskautta ja huomaan, että samat tunteet alkavat nostaa päätään. Vaa'an numerot nousevat ja keho muuttuu. Tuntuu, että kasvoni ovat jollain tavalla turvonneet, enkä ole itseni näköinen. Välillä olo on kuin pullataikinalla. Olo ei todellakaan ole hehkeä tai viehättävä. Maha on pyöreä, mutta kiloja kertyy tietysti muuallekin, eikä se kyllä tunnu kivalta. Lisäksi näppyjä ilmaantuu sinne sun tänne, tukka rasvoittuu nopeammin ja sitä huomaa hengästyvänsä pelkästä paikoillaan istumisesta. Mielialakin on alakuloisempi, mikä ei auta ylläpitämään positiivista kehosuhdetta. Olo voi olla aivan onneton, vaikka kaikki on sinänsä hyvin. Ilman mitään varsinaista syytä huomaa, että itkettää, surettaa ja harmittaa.  Tai no, syyhän olotilalleni löytyy, nimittäin raskauden hormonivaihtelu. 


Tällä kertaa osasin kuitenkin odottaa tätä vaihetta. Eipä se niitä tunteita muuta tai välttämättä oloa suoraan helpota, mutta viime raskaudessa ja raskauden jälkeen opitut asiat auttavat minua pysymään rauhallisempana.

10 Rohkaisevaa Ajatusta Kehonmuutosahdistukseen 

1. Paino ei nouse ikuisesti, vaan painonnousu tasoittuu loppua kohden. 

2. Kunhan syö pääsääntöisesti terveellisesti ja liikkuu jonkin verran, ei ole syytä sen suurempaan huoleen. 

3. Painonnousu on usein melko geneettistä: Jonkun suvun naisilla sitä ei juuri tule, toisilla sitä tulee enemmän. Ei kannata liikaa tuijottaa neuvolan "suosituksia" tässä asiassa - minun mielestäni - varsinkaan jos on terve ja normaalipainoinen. 

4. Rasvavarastoilla on tehtävänsä imetyksessä. Siksi niitä kiloja ei kannata lähteä heti vauvan tultua rivakasti laihduttamaan pois - sillä kun voi olla huonot seuraukset imetykselle.

5. Kroppa palautuu kyllä. Joillain kilot "jäävät synnärille", toisilla kestää hieman pidempään palautua. Tämäkin vaihtelee suuresti naisten välillä. Joillain imetys vie kilot, toisilla kilot karisevat vasta imetyksen lopettamisen jälkeen. Itselleen kannattaa olla armollinen ja keskittyä vauvaan ja elämiseen. Sanotaan, että asiaa ei kannata liiemmin miettiä ainakaan ennen kuin vauva on ollut ulkopuolellasi yhtä kauan kuin hän oli kohdussasi. 

6. Kehoahdistuksen iskiessä seuraavat asiat voivat helpottaa oloa: ulkoileminen, kevyt treeni, musiikin kuunteleminen, uppoutuminen hyvän mielen kirjaan tai leffaan, ravitsevan ruuan syöminen, asioiden sanominen ääneen omalle puolisolle, ystävälle, neuvolatädille tai muulle luotettavalle ihmiselle sekä ihan vaan niiden tunteiden hyväksyminen: "Minusta tuntuu nyt ihan älyttömän kurjalta tämän asian suhteen, mutta luotan siihen, että tämä tunne menee kyllä ohi.". 

7. Keho käy läpi aivan valtavan muutoksen ja jotkut asiat saattavat jäädä pysyviksi: löysempi vatsanahka, raskausarvet, rintojen muutokset ynnä muu. Se tuntuu vaikealta, eikä välttämättä koskaan tunnu täysin hyvältä. Kehonmuutokset ovat kuitenkin vääjäämättömästi edessä jokaisella meistä, olimme olleet raskaana tai ei, sillä vuosi vuodelta ikäännymme ja kehomme muuttuu. Olen kokenut raskauden ja äitiyden alkusysäyksenä sille, että alan ymmärtää ja hyväksyä elämään kuuluvat kehonmuutokset - niiltä kun emme voi kokonaan välttyä. Olen vielä siinä vaiheessa, että kehoni muuttuminen kyllä vähän kauhistuttaa ja pelottaa, mutta uskon, että kehitystä tulee tapahtumaan, kunhan pidän armollisuuden fölissä. 

8. Sisälläsi kasvaa (tai on kasvanut) IHMINEN. Nyt kun olen kerran sen käynyt läpi, synnyttänyt ja nähnyt sen elämän ihmeen tiedän, että se on sen arvoista - niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin. Tuntuisi hullulta, että jotain niin mieletöntä voisi tapahtua sisälläni ja se ei näkyisi minussa mitenkään. 

9. Panosta itseesi. Kun oma keho harmittaa, ällöttää, ahdistaa niin usein paras vastalääke on pitää siitä huolta. Liikunnan, ulkoilman ja hyvän ruuan lisäksi kauneushoidot tekevät hyvää. Lakkaa kynnet kauniiksi, käy kampaajalla tai tee kotona pieni minispa-hoito itsellesi. Mielestäni kannattaa myös varmistaa, että vaatekaapista löytyy edes joitain vaatteita, joissa tunnet olosi kauniiksi ja hyväksi raskauden aikana. Harva haluaa upottaa maltaita äitiysvaatteisiin, mutta sen verran suosittelen panostamaan, että olo ei ole kuin jätesäkkiin pukeutuneella. 

10. Muista, että myös negatiiviset tunteet ovat sallittuja ja todella yleisiä raskaudessa. Usein kuulee, lukee ja näkee sitä, että raskaana olevan pitää pyydellä anteeksi tai selitellä sitä, että mieli on maassa tai kehonmuutokset harmittavat (tai muut asiat raskauteen liittyen) ikään kuin ne poissulkisi sen, että on aivan valtavan kiitollinen raskaudestaan ja että lapsi on toivottu ja rakas. Ilmiö on ehkä sama kuin äitiydessä: negatiivisia asioita ääneen sanoessaan pitää aina muistaa todeta, miten rakas lapsi on, ikään kuin nämä olisivat toisensa poissulkevia asioita. Raskauteen ja äitiyteen - kuten elämään yleensäkin - kuuluu koko laaja inhimillinen tunnekirjo, myös ne harmaammat ja synkemmät sävyt.


Mitä tunteita kehonmuutokset ovat sinussa herättäneet? 

2 kommenttia

  1. Ihania rohkaisevia ajatuksia <3 :)
    Itselleni näiden raskauskilojen vastaanottaminen on ollut suhteellisen helppoa, nautin erityisesti isoista rinnoista, joita ei koskaan aikaisemmin ole ollut :'D Tosin eivät ne ole vieläkään mitkään ihan valtavat, mutta omaan tottumukseen kylläkin ero on suuri ;) Sen sijaan juuri nuo selittämättömät mielialan muutokset on välillä olleet todella rankkoja.. Huh hei, hormoonit saa sekaisin. Onneksi ei ihan jatkuvasti tarvitse olla itkemässä vaan lähinnä tulee aaltoina silloin tällöin nuo olot.
    Ja niinkuin sanottu, kaiken kaikkiaan niin siunatussa tilassa ollaan, että ei voi kuin olla äärettömän onnellinen ja kiitollinen kaikesta <3 <3 Saa vähän tullakin löysää vatsanahkaa, jos vaan lopputuloksena syliin saa pienen tuhisijan :')

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, ihana! Kyllä ne pyöreät muodot myös piristävät :D ;) On se niin huikeeta, mihin meidän kehot pystyy! Eikä mene enää kauan, että rakkauden hedelmä on tällä puolella! Aika menee kyllä niin vauhdilla! 💕💕💕 Kiitos kommentista Mona! 😘

      Poista