Raskaus 1 vs. Raskaus 2



Huh ja huh. Osa ehkä jo Instagram Storyn puolella huomasi, että tänään päätin Konmarittaa meidän keittiön (Insta haltuun täällä). Ei tässä kauaa nokka tuhise! ajattelin, mutta niin vain koko hommaan vierähti monta tuntia. Blogiin tulee vähän kuvia jossain kohtaa. Nyt kyllä tuntuu kropassa, en oikein muistanut, että olen raskaana. Hullua ajatella, että muutaman viikon päästä olen puolessa välissä raskautta. Nyt jo! Jollain tavalla en oikein vieläkään sisäistä, että meille todella on tulossa toinen pallero. Raskaana oleminen toiseen kertaan on osoittautunut jossain määrin erilaiseksi kokemukseksi kuin ensimmäinen rundi. Tänään jaan miten raskaudet ovat poikenneet toisistaan - tähän mennessä.

Raskaus 1 vs. Raskaus 2

1. Huonompi olo 

Kuten olen jo tuonut esiin, minulla on tällä kertaa ollut huonompi olo kuin ensimmäisessä raskaudessani. Nyt etova olo on ollut läsnä alkuraskauden ajan lähes 24/7 ja edelleen välillä iltaisin tulee helposti se sama olo. Olen myös joutunut halailemaan pönttöä huomattavasti enemmän. Kuulin vastikään hammaslääkärissä ollessa tutkimuksesta, jonka perusteella niillä joilla oli ensimmäisessä raskaudessa pahoinvointia pahenee pahoinvointi seuraavissa raskauksissa. Toisaalta muutama on ennustanut minulle tyttöä juurikin vointini perusteella. Veikkaan kyllä edelleen poikaa, mutta ei kestä kauan, että saamme tietää. 

2. Ajatusmaailma
Huomaan, että ajatukseni ovat teemoiltaan erilaiset kuin esikoistani odottaessa. Ensimmäisessä raskaudessa luin kaikki neuvolasta saadut oppaat, pohdin paljon hankintoja ja jännitin äidiksi tulemista ja sen mukana tuomaa suurta elämänmuutosta. Sen sijaan, että miettisin, miten vauvaa yleensäkään kuuluu hoitaa huomaan pohtivani, miten handlaan tiettyjä tilanteita sitten, kun lapsia onkin kaksi. Esikoista odottaessa oli hän mielikuvissani vain sylivauva ja mielikuvat muutenkin olivat söpöjä ja herttaisia. Nyt huomaan toista odottaessani miettiväni häntä ja hänen kanssaan olemista paljon pidemmälle kuin vain vauva-aikaa. Eniten ehkä mietin lasteni keskinäistä suhdetta, sitä miten poikani suhtautuu uuteen sisarukseen, ja odotan sitä tunnetta, että saamme toivottaa uuden ihmisen tervetulleeksi perheeseemme. On se jännää ja kutkuttavaa. Olemme mieheni kanssa paljon pohtineet sitä, että esikoinen teki meistä vanhemmat, mutta jännitysmomentti on erilainen, nyt kun meitä on jo kolme vastaanottamassa tätä uutta tyyppiä. Niin, ja nukkumista mietin myös. Ekalla kierroksella sai aloittaa yövalvomiset puhtaalta pöydältä akut täynnä, mutta nyt univelkaa on kertynyt kuluneen parin vuoden aikana melkoisen paljon. Toisaalta, ehkä olen tottuneempi huonoihin öihin, etenkin henkisesti. 

3. Lepo
On sanomattakin selvää, että ekalla kierroksella mahdollisuuksia lepoon on paljon enemmän - tavallaan. Esikoista odottaessa minulla oli todella intensiivinen opiskeluvuosi: päivät venyivät aamusta iltaan ja äitiysloman alkaessa lyllersin vielä harjoittelussa. Mutta yöni sain nukkua. Nyt olen kotona pojan kanssa, mikä on toisaalta intensiivistä, mutta olen kiitollinen siitä, ettei minun tarvitse töissä jaksaa. Toisaalta yöt ovat olleet melkoisen huonoja jo jonkin aikaa (hmm, pari vuotta?), mikä rokottaa voimia aika paljon. 

4. Ajantasalla pysyminen
Ekalla kierroksella tiesin päivälleen, millä viikolla raskauttani olin. Laskin päiviä neuvoloihin ja seurasin erilaisia raskaussovelluksia. Olin koko ajan kartalla raskaudesta. Nyt tilanne on toinen: En meinaa muistaa, mikä viikko raskautta on meneillään, melkein unohdin käydä verikokeissa ja unohdin jatkuvasti rakenneultran varaamisen, kunnes vihdoin 1.5 viikkoa myöhässä muistin hoitaa asian. Ajatukset eivät ole tällä kertaa niin intensiivisesti raskaudessa, sillä kotona on jo yksi vauhdikas tyyppi, joka pitää minut kiireisenä aamusta iltaan. Hyvänä esimerkkinä on mielestäni myös se, etten ole vielä oikein ottanut mitään kunnon masukuvia tällä kertaa, koska en vaan ole muistanut! Viime kerrallahan jokainen viikko dokumentoitiin tarkasti. 

5. Terveys
Tällä toisella kierroksella huomaan miettiväni enemmän terveyteen liittyviä asioita. Olen miettinyt mm. kosmetiikan käyttöä ja kemikaalialtistusta ja vaihtanutkin osan päivittäin käytössä olevasta kosmetiikasta laadukkaisiin luomukosmetiikkamerkkeihin. Huomaan miettiväni ehkä enemmän sitä, että onhan vauvalla kaikki hyvin ja meneehän synnytys turvallisesti. Luulen, että syy tähän on se, että äidiksi tultuani on saanut kuulla paljon myös niitä surullisempia tarinoita tai läheltä piti -hetkiä. Nyt myös tiedän miten suurta se rakkaus omaan lapseen on. Rukoilen, että kaikki menee hyvin. Pohdin myös omaa jaksamistani: Miten selkäni tulee kestämään, kun se ei ole vielä ensimmäisestäkään raskaudesta täysin kuosissa? Ja miten jaksan kesällä, turpoanko kuin pullataikina? 

6. Masun koko 
Vatsa on isomman kokoinen nyt kuin ekalla kertaa. Sehän ei nyt mikään varsinainen yllätys ole, sillä vatsalihakset ovat jo kerran venähtäneet ja antavat nyt myöden helpommin. Välillä vatsa tuntuu nyt jo isolta, mutta tässä saa vielä iiiiihan rauhassa kasvatella sitä monta kuukautta. Hui!

7. Tunteet liittyen kehonmuutoksiin
Tästä aiheesta aion kirjoittaa ihan oman postauksen, mutta huomaan olevani rauhallisemmalla mielellä kroppani suhteen. Tiedän jo kokemuksesta, että kyllä minä raskaudestani ihan hyvin palauduin, ja ahdistuksen tunteet ovat ohimeneviä. Kehoni on aika vahva ja palkinto lopussa mieletön. Mutta raskaus on iso muutos kropalle, sitä ei käy kieltäminen, ja kyllähän se joltain tuntuu. Siitä lisää myöhemmin!

Hyvää alkavaa viikkoa! 



Ei kommentteja