Hyvää juhannusta äitiyslomalaiselta!





Hyvää juhannusta!

Pötköttelen paraikaa mökin sohvalla sateen ropistessa ikkunoihin, aika ihanaa. Ja kylläpä väsyttää! Juhannusaatto oli täynnä hauskanpitoa, hyvää ruokaa ja valvomista tavallista myöhempään, joten tänään kropassa ja päässä vähän tuntuu!

Aikas hassua ajatella, että olen nyt virallisesti äitiyslomalla! Sehän nimittäin tarkoittaa, että aletaan lähestyä loppusuoraa! Kuu vaihtuu pian, ja sitten voin jo todeta synnyttäväni tässä kuussa - ehkä. Olen kyllä henkisesti varautunut elokuuvauvaan ja käynnistykseen, sillä käynnistyksellä viimeksikin mentiin.

Henkinen olo on ollut hyvä, ja nyt on alkanut tulla kunnon ikävä- ja vauvakuumetulvahduksia, kun h-hetki lähenee. Mietin pientä tyttöämme vähän väliä, sitä ihanaa vauvan tuoksua ja niitä pieniä ykkösvaippoja! Pitääkin lisätä vaipat ostoslistalle!

Fyysisesti olo on toisaalta hyvä, mutta raskauteen kuuluvia kolotuksia on paljon. Käveleminen kostautuu kovilla liitoskivuilla, alaselkä on koetuksella ja iskiasvaivaa on, ja olo on väsynyt ja vetämätön ainakin osan päivästä - välillä koko päivän. Unenlaatukin on kärsinyt: nukun melko pinnallista unta, näen paljon unia, eikä aamuisin ole järin levännyt olo. Uusin hemoglobiiniarvoni oli kuitenkin ihan hyvä, 118, ja verenpaineeni olivat yhtä matalat kuin ensimmäisellä neuvolakäynnillä (104/60). 

Tämä neiti on kova potkimaan ja tökkimään, ja siinä missä viime raskaudessa en kokenut potkuista kipuja pystyn nyt tällä kierroksella ymmärtämään niitä, jotka valittivat kipeitä potkuja. Aikamoinen ninja on siis tulossa.




Synnytys pyörii nyt myös mielessä päivittäin ja olo on odottava ja innostunut. Huomaan, että siinä missä viime kerralla menin go-with-the-flow-mentaliteetillä, nyt tiedän hieman paremmin, mikä tuntuu hyvältä ja toimii itselleni. Olen miettinyt kivunlievitystä vähän, ja tarkoitus olisikin nyt varata TENS-laite käyttöön. Viimeksi käytössäni oli jumppapallo, lämpötyynyt, amme, ilokaasu (ahh!) ja epiduraali, jotka kaikki koin hyviksi ja toimiviksi. Lisäksi olen pohtinut enemmän ponnistusasentoja ja perehtynyt vähän niihin - viime kerralla kun en halunnut asiaa miettiä etukäteen. Suosittelen muuten Aktiivinen Synnytys - Facebook -ryhmää! 

(Ja ehdottomasti kannattaa muuten liittyä myös Imetyksen tuki ry -Facebook -ryhmään; olen aiemminkin kertonut, että siihen liittyminen ja imetykseen kunnolla perehtyminen (tsekkaa Imetyksen tuki ry:n materiaaleja heidän nettisivuiltaan) ennen synnytystä oli avain siihen, että imetys aiheuttanut stressiä itselleni. Myös mieheni oli etukäteen perehtynyt imetykseen, ja olikin erittäin hyvä imetystukihenkilö minulle.)

Olen alkanut laatia pakkauslistaa sairaalaa varten ja esikoisen kassia varten. Tärkeimmät jutut liittyvät varmaan imetykseen ja omaan hyvään olooni ennen ja jälkeen synnytyksen. Sainkin pyynnön tehdä postauksen aiheesta, joten sellainen on tulossa pian!

Vähän on vielä tekemistä ennen vauvan tuloa. Meidän pitäisi tilata tuplarattaisiin (Carena Gotland) vaunukoppa (olen luvannut tehdä niistä muuten postauksen, kun ollaan päästy testailemaan). Ensisänkyä varten pitäisi hankkia patja ja sänky täytyy koota. Vauvan kehto täytyy myäs koota ja turvakaukalo laittaa autoon. Pieniä vauvantarvikehankintoja on tekemättä, kuten vanulappuja, vaippoja, tutti sun muuta. Vauvan vaatteita on myös pesemättä ja järjestämättä. Ja tietysti olisi kiva tehdä kunnon siivous kotona heinäkuun aikana, ja koittaa ylläpitää se. Ehkä jonkun makaroonilaatikon voisi myös tehdä pakkaseen. 

Huomaan, että on myös vaikea tehdä suunnitelmia enää loppukesälle, kun päähän ei juuri muuta mahdu kuin se, että vauva tulee! Ja että hirveän kauas emme voi kumpikaan lähteä, sillä jos synnytys käynnistyy niin tällä kertaa pitää ehtiä viedä esikoinen hoitoon ensin! Haaveissa tosin on pienen pieni pyöräreissu ulkosaaristoon niin, että pyöräilyn määrä on minimissä. Jos säät vaan ovat hyvät, niin saatetaan ottaa sinne päin äkkilähtö heti kuun alussa. Saa nähdä! Reissuun tarvitsen kyllä tavallista retkipatjaamme paremman patjan, ettei teltassa nukkuminen ole liian kivuliasta! 

Sellaisia tuntemuksia ja mietteitä täällä päässä. Mitäs kaikille muille odottajille kuuluu?

Ei kommentteja